Kylvökoneiden elektroniikka on nykyaikaisessa kylvössä yhtä tärkeä kuin vantaat ja syöttölaite, ja vika siinä voi pysäyttää koko kylvötyön keskellä parasta kylvöikkunaa. Artikkeli on tarkoitettu viljelijälle ja urakoitsijalle, joiden kylvökoneen näyttö hälyttää, siemenmäärä heittelee tai ajouramerkintä ei toimi. Vianetsinnän perusteet kannattaa osata itse, koska moni vika korjaantuu pellonpientareella 15 minuutissa, jos tietää, mistä aloittaa.
Suomessa kevään kylvöikkuna on usein vain 2-3 viikkoa. Jos kone seisoo päivän odottamassa huoltoa, menetys voi olla suurempi kuin koko korjauslasku.
Mistä kylvökoneen elektroniikka koostuu
Uudessa kylvökoneessa on kymmeniä sähköisiä osia. Tavallisimmat ovat ohjausyksikkö ja näyttö, nopeusanturi (pyöräanturi, tutka tai traktorin GPS-signaali), työasentoanturi, säiliön pinta-anturit, sähkökäyttöiset syöttölaitteet sekä siemenvirta-anturit, jotka valvovat jokaisen vantaan tai jakopään läpi kulkevaa siementä. Lisäksi ajouramerkinnän magneettiventtiilit ja puhaltimen kierrosanturi ovat mukana useimmissa pneumaattisissa koneissa.
Uudemmat koneet, kuten Väderstad Rapid, Horsch Pronto, Amazone Cirrus ja Kverneland e-drill, käyttävät yhä useammin ISOBUS-väylää. Kone voidaan silloin ohjata traktorin omalta päätteeltä, esimerkiksi Valtran SmartTouchilta tai John Deeren GreenStarilta. Kotimaisissa Junkkari- ja Tume-koneissa on käytössä sekä omia ohjausjärjestelmiä että ISOBUS-ratkaisuja mallista ja vuosimallista riippuen.
Kylvökoneen elektroniikan vianetsintä vaihe vaiheelta
Kokenut mekaanikko ei aloita anturista vaan virransyötöstä. Suurin osa kentällä vastaan tulevista elektroniikkavioista johtuu jännitteestä, liittimistä tai johtosarjasta, ja vain pieni osa itse komponentista.
Järkevä tarkistusjärjestys on tämä:
1. Mittaa jännite koneen päässä työn aikana – ei traktorin akusta. Alle 11,5 voltin jännite aiheuttaa ohjausyksikölle satunnaisia nollauksia ja outoja hälytyksiä.
2. Tarkista virtakaapeli ja kolminapainen pistorasia, sulakkeet ja maadoitus. Hapettunut maadoitusliitos on klassinen syyllinen.
3. Avaa vikakoodiin liittyvän anturin liitin ja tarkista, onko siellä vihreää hapettumaa tai lannoitepölyä.
4. Vaihda epäilty anturi ristiin viereisen samanlaisen kanssa. Jos vika siirtyy anturin mukana, anturi on rikki – jos ei, vika on johdossa.
5. Vasta tämän jälkeen tutki ohjausyksikköä tai ohjelmistoa.
Ristiinvaihto on käytännössä paras yksittäinen vianetsintäkeino. Se ei vaadi mittalaitteita, ja siemenvirta-antureissa ja syöttölaitteiden moottoreissa se onnistuu useimmiten työkaluitta.
Akun ja laturin kunto vaikuttaa suoraan koneen elektroniikkaan. Varsinkin vanhemmassa traktorissa, joka on seissyt talven, heikko akku voi näkyä vasta kylvökoneen näytöllä. Asiasta lisää artikkelissa traktorin akun huollosta pakkasella.
Nopeusanturi ja siemenmäärän heittely
Jos kylvömäärä on pellolla eri kuin kiertokokeessa, syy on usein nopeustiedossa. Pyöräanturin kalibrointiarvo voi olla väärä, jos renkaat on vaihdettu tai rengaspaine on muuttunut. Tutka-anturi taas voi antaa virheellistä lukemaa pitkässä oljessa tai märällä, kiiltävällä pinnalla.
Ammattilainen tarkistaa nopeuden ajamalla mitatun 100 metrin matkan ja vertaamalla näytön lukemaa todelliseen. Yli 3 %:n ero kannattaa korjata kalibroinnilla. Jos nopeustieto tulee traktorin ISOBUS-väylältä, kannattaa varmistaa, mikä lähde päätteessä on valittuna – pyörä, tutka vai GPS.
Myytti: ISOBUS toimii kaikkien merkkien kanssa automaattisesti
Monesti oletetaan, että ISOBUS-kylvökone toimii minkä tahansa ISOBUS-traktorin kanssa ilman säätöjä. Käytännössä yhteensopivuus riippuu siitä, mitkä toiminnot molemmat laitteet tukevat. Perusnäkymä (UT) toimii yleensä, mutta lohkokohtainen ohjaus (TC-SC) tai muuttuvan määrän kylvö (TC-GEO) voi vaatia erillisen lisenssin päätteeseen.
Ohjelmistoversioilla on myös merkitystä. Vanha päätteen ohjelmisto ja uusi koneen ohjausyksikkö voivat aiheuttaa yhteyskatkoksia tai puuttuvia painikkeita. Yhteensopivuuden voi tarkistaa AEF:n tietokannasta, ja ohjelmistopäivitys kannattaa tehdättää valtuutetussa huollossa talvella eikä toukokuussa.
Yleisimmät virheet elektroniikkavian kanssa
Anturin vaihtaminen ensimmäisenä. Siemenvirta-anturi maksaa tyypillisesti 60-200 € ja tutka-anturi 300-700 €. Uuden anturin tilaaminen ja vaihtaminen ei auta, jos vika on liittimessä, ja menetetty kylvöpäivä maksaa enemmän kuin osa.
Liitinten painepesu. Painepesuri ajaa vettä ja lannoitepölyä liittimien tiivisteiden ohi. Lannoitesuolat ovat sähköä johtavia ja syövyttäviä, joten vika ilmenee usein vasta viikkojen päästä. Liittimet kannattaa puhdistaa paineilmalla ja suojata kontaktisuojasprayllä tai dielektrisellä rasvalla.
Talvisäilytys ilman tarkastusta. Hiiret ja myyrät jyrsivät johtosarjoja kylmissä halleissa yllättävän usein. Johtosarjan silmämääräinen tarkastus syksyllä ja keväällä paljastaa vauriot ennen kuin ne tulevat esiin pellolla. Tarkastus kannattaa liittää muuhun kylvökoneen huoltoon ennen kylvökautta.
Milloin vika kuuluu ammattilaiselle
Kun jännite, liittimet ja ristiinvaihto on tarkistettu eikä vika löydy, edessä on yleensä ohjausyksikön, CAN-väylän tai ohjelmiston vika. Niitä varten tarvitaan merkin diagnostiikkaohjelma ja väylän päätevastusten mittaus, joihin tavallinen yleismittari ei riitä.
Maatalouskonekorjaamon tuntiveloitus on tyypillisesti 70-110 € tunnilta, ja kenttähuollossa siihen tulevat lisäksi matkakulut. Pitkien välimatkojen takia esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tai Kainuussa matkakulut voivat olla yhtä suuret kuin itse työ. Siksi peruskeinot kannattaa osata itse. Ohjausyksikön vaihto maksaa usein 800-2 500 €, ja ISOBUS-päätteen 2 000-6 000 €.
Traktorihuolto on erikoistunut maatalous- ja työkoneisiin. Henkilöauton sähkövioissa käännytään autokorjaamon puoleen, ja moottorin koneistustyöt tehdään moottorikoneistamoissa. Kylvökoneen elektroniikan vianetsintään sopii parhaiten korjaamo, jolla on kokemusta juuri kyseisestä merkistä.
Kylvökaudella hätähuolto kannattaa varmistaa etukäteen. Valmistelusta kerrotaan lisää artikkelissa hätähuollosta pellolla.
UKK
Miksi kylvökoneen näyttö sammuu tai käynnistyy uudelleen kesken työn?
Yleisin syy on jännitteen putoaminen. Virta otetaan usein heikosta pistorasiasta tai jatkojohdosta. Kylvökoneen virran pitää tulla suoraan akulta riittävän paksulla kaapelilla ja sulakkeella, ja maadoitusten pitää olla puhtaat.
Voiko kylvää, jos yksi siemenvirta-anturi näyttää vikaa?
Yleensä voi, jos varmistat silmämääräisesti, että vantaasta tulee siementä. Useimmissa järjestelmissä yksittäisen anturin hälytyksen voi kuitata tai ohittaa. Anturi kannattaa kuitenkin korjata heti päivän päätteeksi, koska rikkinäinen anturi ei havaitse tukkeutuvaa vannasta.
Kuinka usein kylvökoneen elektroniikka pitää tarkistaa?
Kerran vuodessa ennen kylvökautta ja kevyesti syksyllä ennen talvisäilytystä. Tarkastukseen kuuluvat liittimet, johtosarjat, antureiden puhtaus ja nopeusanturin kalibrointi.
Yhteenveto: jännitteestä anturiin, ei toisin päin
Kylvökoneen elektroniikka pettää harvoin itsestään. Useimmiten vika löytyy virransyötöstä, hapettuneesta liittimestä tai jyrsitystä johdosta. Kun vianetsinnän tekee järjestyksessä – jännite, maadoitus, liittimet, ristiinvaihto – suurin osa vioista ratkeaa pellolla ilman huoltokäyntiä. Ohjausyksikön ja ISOBUS-ohjelmiston viat kuuluvat merkkiin perehtyneelle huollolle, ja ne kannattaa korjata talvella eikä kylvöviikolla.