
Mönkijän paristot eli käytännössä koneen 12 voltin käynnistysakku ovat yleisin syy siihen, ettei mönkijä käynnisty keväällä talviseisokin jälkeen. Tämä artikkeli on tarkoitettu omistajalle, joka ajaa koneen lokakuussa halliin tai kylmävarastoon ja haluaa välttää huhtikuussa 80-150 euron akkuostoksen. Hyvin hoidettu mönkijän akku kestää 4-6 vuotta. Laiminlyöty akku voi tuhoutua jo yhden talven aikana.
Miksi mönkijän akku kärsii talvella enemmän kuin auton akku
Mönkijän akku on pieni. Tyypillinen kapasiteetti on 12-20 Ah, kun henkilöauton akussa on 60-75 Ah. Yleisiä kokoja ovat esimerkiksi YTX14-BS ja YTX20L-BS.
Pienestä kapasiteetista seuraa, että pienikin lepovirta tyhjentää akun nopeasti. Digitaalinen mittaristo, ajonestolaite ja jälkikäteen asennettu GPS-paikannin kuluttavat virtaa silloinkin, kun virta-avain on irti. Jo 5 milliampeerin lepovirta tyhjentää 14 Ah:n akun noin neljässä kuukaudessa. Se on suunnilleen yhtä pitkä aika kuin talviseisokki.
Varsinainen vahinko syntyy vasta tämän jälkeen. Kun lyijyakku seisoo vajaasti ladattuna, sen levyille kiteytyy lyijysulfaattia, ja menetetty kapasiteetti ei enää palaudu. Lisäksi täyteen ladatun akun elektrolyytti jäätyy vasta noin 50-60 pakkasasteessa, mutta tyhjä akku voi jäätyä jo 5-10 pakkasasteessa. Kylmässä vajassa Kuusamossa tai Sodankylässä tyhjä akku voi siis haljeta jo ensimmäisellä pakkasjaksolla.
Akkutyypit: lyijyhappo, AGM ja litium
Vanhemmissa mönkijöissä on usein perinteinen avoin lyijyhappoakku. Sen nestetaso pitää tarkistaa, ja tarvittaessa lisätään tislattua vettä, ei hanavettä. Tällainen akku purkautuu itsestään selvästi nopeammin kuin suljettu akku.
Uusissa Polaris-, Can-Am-, Yamaha- ja CFMoto-malleissa on yleensä huoltovapaa AGM-akku. Sen itsepurkautuminen on noin 1-3 % kuukaudessa, joten se kestää seisokin paremmin. AGM-akkukin kuitenkin sulfatoituu, jos lepovirta tyhjentää sen.
Litiumakku (LiFePO4) painaa vain murto-osan lyijyakun painosta ja maksaa noin 150-300 €. Sitä ei saa ladata pakkasella, eikä sille saa käyttää lyijyakkulaturin desulfatointi- tai elvytystilaa. Litiumakun säilytyksessä noudatetaan akkuvalmistajan ohjetta, koska eri valmistajien suositukset poikkeavat toisistaan.
Mönkijän paristojen huolto talviseisokin aikana vaihe vaiheelta
Ammattilainen ei aloita laturin kytkemisestä vaan mittaa ensin akun kunnon. Jos akku on jo valmiiksi heikko, sen säilöminen talven yli on turhaa. Toimiva järjestys on seuraava:
1. Puhdistus ja tarkistus: Hapettuneet navat puhdistetaan teräsharjalla ja ruokasoodaliuoksella, minkä jälkeen niihin levitetään ohut kerros naparasvaa.
2. Lataus täyteen: Ennen säilytystä akku ladataan täyteen. Levossa täyden AGM-akun jännite on noin 12,8-13,0 V ja tavallisen lyijyakun noin 12,7 V.
3. Kytkennän katkaisu: Miinuskaapeli irrotetaan tai koko akku otetaan pois koneesta. Näin lepovirta ei pääse tyhjentämään akkua.
4. Ylläpitolaturi: Akkuun kytketään älylaturi, jossa on ylläpitotila. Esimerkiksi CTEK MXS 5.0 ja Noco Genius5 maksavat noin 60-110 €.
5. Kuukausittainen mittaus: Jos jännite on 12,4 V, varausta on jäljellä noin 75 %. Alle 12,2 V:n lukema tarkoittaa, että akku ladataan heti.
Paras säilytyslämpötila on 5-10 astetta lämmintä. Lämpimässä akku purkautuu nopeammin itsestään, ja kovalla pakkasella vajaasti ladattu akku voi jäätyä. Jos mönkijä säilytetään traktorien kanssa samassa hallissa, akkujen hoito kannattaa liittää muihin talvisäilytyksen töihin. Työvaiheet on käyty läpi artikkelissa traktorin talvisäilytyksestä kotitilalla.
Käytännön esimerkki kotitilalta
Tyypillinen tilanne kotitilalla menee näin. Can-Am Outlander on käytetty syksyllä laidunaitojen tarkastuksiin ja ajettu lokakuussa kylmävarastoon. Akku on kahden vuoden ikäinen, joten sen ajatellaan pärjäävän talven yli ilman huolenpitoa.
Huhtikuussa akun jännite on 10,5 V. Latauksen jälkeen jännite nousee 12,6 volttiin, mutta käynnistysmoottori jaksaa pyörittää vain hetken. Vian aiheuttajaksi selviää vinssin jälkiasennettu rele, joka kulutti virtaa koko talven, ja sulfatoitunut akku on vaihdettava. Kevättöiden alkaessa koneen käyttö viivästyy, ja korjaus maksaa uuden akun verran.
Talven säilytys olisi onnistunut irrottamalla miinuskaapeli ja kytkemällä akku ylläpitolaturiin. Tähän olisi kulunut viisi minuuttia.
Myytti: betonilattia tyhjentää akun
Moni uskoo yhä, että akku tyhjenee, jos se jätetään betonilattialle. Neuvo juontaa vuosikymmenten takaa, jolloin akkujen kuoret tehtiin tervatusta puusta tai huokoisesta kumiseoksesta. Kostean betonin kautta saattoi silloin todella kulkea vuotovirtaa.
Nykyaikaisen akun polypropeenikuori ei johda sähköä, joten alustalla ei ole merkitystä. Akun kunnon ratkaisevat varaustila ja lämpötila. Puulevyn käyttämisestä ei ole haittaa, mutta akkua se ei suojaa. Akun pinnalla oleva lika ja kosteus voivat sen sijaan muodostaa napojen välille vuotovirtareitin, minkä vuoksi akun kansi pyyhitään puhtaaksi ennen säilytystä.
Yleisimmät virheet talviseisokissa
Liian järeä laturi. Auton 10 A:n pikalaturilla 14 Ah:n akku saa liian suuren latausvirran, jolloin se kuumenee ja kaasuuntuu. Pienen akun latausvirraksi sopii yleensä 0,8-2 A.
Vanha muuntajalaturi jätetään kiinni koko talveksi. Laturissa ei ole ylläpitotilaa, joten se lataa akkua jatkuvasti. Avoimesta lyijyakusta haihtuu silloin elektrolyyttiä, ja AGM-akku kuivuu sisältä.
Uuden akun ajatellaan kestävän ilman hoitoa. Uusikin akku tyhjenee lepovirran vuoksi, ja syväpurkaus lyhentää sen käyttöikää samalla tavalla kuin vanhemmankin akun.
Kun mönkijällä ajetaan myös talvella
Tavallinen talviseisokkiohje ei sovi mönkijään, jolla aurataan pihaa lumilevyllä. Silloin akku ei ole levossa, vaan se on talvella kovemmalla rasituksella kuin kesällä. Kylmäkäynnistys, vinssi ja lisävalot kuluttavat virtaa, eivätkä lyhyet ajot riitä lataamaan akkua täyteen.
Tällaisessa käytössä akku kannattaa ladata erillisellä laturilla 2-4 viikon välein. Lisäksi akun kunto kannattaa mittauttaa syksyllä kuormitustestillä. Huoltoliikkeessä testi maksaa yleensä 10-30 €, tai se tehdään määräaikaishuollon yhteydessä. Huollon ajoitukseen saa apua artikkelista mönkijän huoltoväleistä harrastajalle.
Mönkijöiden ja muiden pienkoneiden huolto on erikoistuneiden huoltoliikkeiden työtä. Henkilöautojen huolto kuuluu autokorjaamoille ja moottorin koneistustyöt moottorikoneistamoille. Monet kotitilan omistajat hoitavat mönkijän samalla kertaa muiden koneiden kanssa. Siihen löytyy vinkkejä artikkelista pienkoneiden huollosta kotitilan tarpeisiin.
UKK
Pitääkö mönkijän akku irrottaa talveksi kokonaan?
Akkua ei ole pakko irrottaa. Jos mönkijä säilytetään pakkaselta suojatussa tilassa, riittää että miinuskaapeli irrotetaan ja akku kytketään ylläpitolaturiin. Jos varasto jäätyy, akku kannattaa viedä lämpimään tilaan, jossa on 5-10 astetta lämmintä.
Kuinka kauan mönkijän akku kestää?
Hyvin hoidettu AGM-akku kestää tyypillisesti 4-6 vuotta ja avoin lyijyakku 3-5 vuotta. Jos akku pääsee talven aikana purkautumaan kokonaan, käyttöikä voi lyhentyä yhteen kauteen.
Voiko litiumakkua ladata tavallisella akkulaturilla?
Pelkkää perusmuotoista latausta käyttävä lyijyakkulaturi saattaa toimia, mutta desulfatointi- ja elvytystilat voivat vahingoittaa litiumakkua. Varmin vaihtoehto on laturi, jossa on erillinen LiFePO4-tila. Litiumakkua ei myöskään saa ladata pakkasella.
Kevään käynnistys alkaa lokakuussa
Mönkijän akun säilyminen talven yli ratkeaa syksyllä, kun kone ajetaan varastoon. Akku ladataan täyteen, lepovirta katkaistaan, akku kytketään ylläpitolaturiin ja jännite tarkistetaan kerran kuukaudessa. Työ vie yhteensä alle tunnin koko talven aikana. Jos jännite laskee tammikuussa alle 12,2 voltin, akku ladataan heti, jotta sulfatoituminen ei pääse alkamaan.